28.7.2013

Nyt loppu! Se loppu nyt! Yhtenä aivan järkyttävänä krapulapäivänä paikallisen kesäjuhlan jälkeen tein päätöksen lopettaa viinankäytön vuodeksi. Toki oli ajatus kypsynyt päässäni jo pidempään. Lähinnä leikkimielellä. Kuulin taannoin jonkun tutkimuksen viinankäytöstä, en muista mikä tutkimus oli, mutta mieleeni jäi kummittelemaan lause, että viinanjuonti lisääntyy kun ikää tulee enemmän. Se vähän herätti minua, siis että lisääntyy vielä tästä enemmän? Kuinka paljon juon 10 vuoden päästä jos jatkan samaa tahtia? Entä kahdenkymmenen? En ole mikään alkoholisti, mutta naiseksi juon aika paljon. Tai ainakin enemmän, kuin useimmat tuttavani. Usein ja melkoisia määriä. Ja lomat tissuttelen. Yksi syy on varmasti se, että olen jo yli kolmekymppinen, eikä minulla vieläkään ole kasassa normaalin perheen elementtejä. Eli kun ei ole lapsia, ei ole mitään esteitä selvänä pysymiselle. Juopottelun olen aloittanut liian nuorena ja sillä tiellä pysynyt. Tähän päivään asti.

Toinen ajatus juopottelun lopettamispäätöksen jälkeen oli, että apua! Kai joku porsaanreikä on kuitenkin keksittävä. Kaikenmaailman juhlia ja karaokekisoja oli tulossa, joten miten niistä selvitään? Oli pakko jättää itselleni se porsaanreikä. Että saan juoda tarvittaessa (tarvittaessa?) 2-3 juomaa illan aikana. Siitä ei vielä lähde mopo käsistä. Ja heti perään kypsyi ajatus, että olenkohan sittenkin alkoholisti, kun on tuommoinen ehto itselle jätettävä? Sehän varmaan selviää tämän ihmiskokeen aikana. Että kuinka hankalaa tämä kaikki tulee olemaan. Tahdon näyttää itselleni ja muille, että pystyn tähän. Muut epäilevät enemmän kuin minä itse. Tällä hetkellä päätökseni tuntuu mieltä rauhoittavalta. Hienolta. Epäilen, että tulen laihtumaankin muutaman kilon ihan siinä sivussa. Luulen, että tulen löytämään jotain uutta. Luulen, että elämä ei ainakaan huonommaksi tule muuttumaan. On jo kolmas päivä päätökseni jälkeen eikä kaduta vielä tippaakaan. Näin tyhjän viinapullon kun ulkoilutin koiraani, se oksetti minua. Nauratti ihan itteänikin!